Neljännesvuosisata Seinäjoen seudun Ruskayhdistys ry:n toimintaa

Yhdistyksen perustamisvaiheet

Yhdistyksemme perustettiin 7.4.1990 nimellä Seinäjoen seudun Ruskayhdistys ry.  Tehtäväksi määriteltiin edistää eläkeikäisten sosiaalista ja taloudellista hyvinvointia sekä ylläpitää ja kehittää fyysistä kuntoa. Vuonna 1997 liitto lisäsi toimintaan teeman ”Pitkää ikää – hyvää terveyttä”. Se on omaksuttu yhdistyksemme keskeiseksi toiminnalliseksi perusteeksi.

Yhdistys on ollut alusta pitäen  puolueissiin sitoutumaton ja se liittyi jo perustamisvaiheessa valtakunnalliseen, nyt jo 40-vuotiaaseen Suomen Ruskaliittoon, jonka silloinen puheenjohtaja Matti Haapaniemi oli perustamiskokouksessa avaamassa kokouksen ja  kertomassa liiton toiminnasta.

Yhdistyksen perustajajäseniä oli 17 henkiloä, joista edelleen  kolme on jäseniämme. Perustamiskokouksen puheenjohtajaksi valittiin Raimo Joronen  ja sihteeriksi Sirkka-Liisa Kokko. Yhdistyksen ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Reino Kokko, varapuheenjohtajiksi Ilmo Laakkonen ja Raili Mäkelä, sihteeriksi Sirkka-Liisa Kokko ja rahastonhoitajaksi Pentti Visuri. Hallituksen jäseniksi lisäksi tuli Mirjam Sädetsalo, Elli Pakkala, Pentti Mäntylä ja Onni Istukaissaari.

Seinäjoen seudun Ruskayhdistyksestä on laadittu 20-vuotishistoriikki, joka löytyy yhdistyksen kotisivuilta. Siksipä tässä keskitytään lähinnä viimeiseen viisivuotiskauteen.

20-vuotishistoriikin loppussa Seinäjoen seudun Ruskayhdistyksen pitkäaikainen sihteeri Raimo Huilla toteaa: ”Kaksikymmentä vuotta on osoittanut, että yhdistyksemme tämänlaatuinen toiminta on saanut mukavan ja innostuneen vastaanoton, joka on tuonut monelle ikääntyvälle monenlaista tietoa ja elämänsisältöä. Tästä on hyvä jatkaa eteenpäin uudelle vuosikymmenelle.”

Tuo äskeinen on toden totta sattuvasti sanottu ja siltä pohjalta on ollut hyvä jatkaa ja kehittää toimintaa ajan vaatimusten mukaisesti.

Seuraavan viisivuotiskauden toiminta on rakentunut paljolti perinteisille, hyviksi  koetuille toimintamuodoille, mutta jo teknistyvä maailma ja kasvanut jäsenkunta ovat haastaneet yhdistyksen toimintaa uusillekin urille. Erityisesti sähkoinen tiedonkulku, nettimaailma sekä EU-matkailu ovat tulleet vahvastimukaan toimintaamme.

Sähkoinen tiedonkulku

Yhdistyksemme oli  ensimmäisten Ruskaliiton jäsenjärjestöjen joukossa, joka loi omat kotisivut. Yhdistyksen kotisivut ilmestyivät kaikkien halukkaiden luettaviksi v. 2009 . Samalla sähköposteihimme aloimme saada  toimintatiedotteita. Siitä onkin kehittynyt lehti-ilmoitusten ja kahvitilaisuustiedotusten ohella yksi tärkeimmistä yhteydenpitotavoistamme. Valtaosa jäsenistöstämme saa nykyään informaation sähköpostin välityksellä.  Samoin ilmoittautumiset tapahtumiin tapahtuvat suurelta osin netin välityksellä.

Tämä tietenkin edellyttää jäsenistön aktiivista ATK- taitojen ylläpitoa ja kehittämistä sekä monelle myös uuden oppimista. Siksipä yhdistys on järjestänyt omana toimintanaan hallituksen  ja yhdistyksen jäsenille ATK-kursseja.  Ensimmäinen ATK-kurssi järjestettiin Aikuiskoulutuskeskuksen opetuksena jo v. 2006.

Jäsenmäärän kehitys

Yhdistyksen perustamisvaiheen 17 jäsenen joukko alkoi kasvaa tasaista tahtia yhdistyksen aktiivisen toiminnan tullessa ”puskaradion” ja lehti-ilmoitusten kautta seinäjokisten tietoisuuteen.

Jäsenhankintakilpailujakin on järjestetty sekä Ruskaliiton että oman yhdistyksemme toimesta. Näissä yhdistyksemme on pärjännyt voitokkaasti. Sadan jäsenen ylitys tapahtui jo v. 1995 ja 200 raja(212) rikottiin 2009.  Vuoden 2014 lopussa jäsenmääräksi kirjattiin 275 .

Kuitenkin on todettava, että vaikka palkintoja tuottaneet jäsenhankintakilpailut ovat olleet tuottoisia ja yhdistyksen toiminnan tehosta kertovia, keskeisimmin olemme arvostaneet yhdistyksemme saamaa vetovoimaisuutta yhteishenkensä ja toimintansa takia: On haluttu tulla yhdistyksemme jäseneksi ja kokea siellä yhteistä toiminnan iloa. 

Yhteiset kokoontumiset

Yhdistyksemme pyrkii pitämään yllä perinnettä, että jokainen tuntisi olonsa kotoiseksi joukossamme. Sehän edellyttää, että tunnemme toisiamme. Tätä edistääksemme kokoonnumme kuukausittaiseen kahvitilaisuuteen rupattelemaan, tutustumaan,  välillä lauletaan tai kuullaan pieniä luentoja mielenkiintoisista asioista, joskus vähän jumppaammekin.yms.

Kasvukehitystämme kuvaa se, että kokoontumispaikka on muuttunut useita kertoja. Alkuun riitti pienehkö  Hyväskä-kahvio, sitten vähän suurempi Salotta. Pian jo tarvittiin reippaasti isompi tila ja parkkipaikka. Se löytyi Kivipurosta. Siellä tapaamisemme sujui mukavasti vuoteen 2013, jolloin jouduimme toteamaan , että tarvitsemme isomman kokoontumispaikan. Lisäksi ilmaiset kokoontumispaikat muuttuivat kauttaaltaan kaupungilla maksullisiksi. Löysimme 2013 uuden paikan Elinkeinotalolta Trahteeri-ravintolasta. 

Joulujuhlat ovat olleet kahvitilaisuuksien ohella edelleen vuosittaisia yhteisiä tilaisuuksia, joissa olemme suurella joukolla valmistautuneet joulun vastaanottoon. Perinteisenä paikkana on ollut Sedun Talouskoulu. Siellä olemme nauttineet monet maittavat joulupuurot, jotka jäsenistölle on tarjonnut Ruskayhdistys. Ohjelmallisessa tilaisuudessa toteutetut arpajaiset ovat tuottaneen yhdistykselle sopivaa pesämunaa.

Vuodesta 2013 lähtien joulujuhla jouluaterioineen on vietetty Elinkeinitalon Trahteerissa. Silloinkin yhdistys on osallistunut aterian kustannuksiin. 

Tapaamisia ruskaliiton jäsenten kanssa on toteutettu usealla tavalla . V. 1991 yhdistys järjesti Ruskaliiton kesäpäivät Seinäjoella. Mukana oli n. 300 ruskalaista eri puolilta maata. Yhdistyksemme vieraili nykyisen liiton puheenjohtaja Pentti Kaukosen kotikaupungissa Oulussa teatterin merkeissä v. 2012. Osallistuimme myös yhteiseen illalliseen. Kesällä 2014 oululaiset vuorostaan vierailivat yhdistyksemme vieraina Ilmajoen muusiikkijuhlavierailunsa yhteydessä.

Suurin yhteistapaaminen oli liiton 40-vuotisjuhlaristeily Tukholmaan maaliskuussa 2014. Yhdistyksemme  70- jäseninen joukko sai tunnustustusta hyvästä yhteishengestä ja erityisesti kvartettimme ilahdutti tenhollaan.

Lähiympäristön kehittymisen seuraaminen

Olemme todenneet, että elinympäristömme kehittyy kovaa vauhtia. Perinteiset seinäjokiset, saatikka tänne muuttaneet, eivät kovin hyvin tunne laajentunutta  kaupunkiamme. Niinpä olemme järjestäneet tutustumismahdollisuuksia uuteen Seinäjokeen ja lähiympäristöön.

Lähituntumaa ovat tuoneet Aalto-keskukseen tutustuminen. Siinä kaupungintalon ja Lakeuden Ristin monipuolisen opastuksen ohella uusinta oli Apila- kirjaston tarjoamat mahdollisuudet.

Poliisitalo Fallesmannin toimintoineen esitteli  rikosylikomisario  Urpo Lintala maaliskuussa 2013 . Saimme nauttia myös talon ravintola-antimista.

Jo  v. 2009 yhdistyksemme kiinnitti huomiota ikäihmisten turvallisuus- ja liikenneturvallisuuasiohin. Järjestettiin liikennekoulutusta ja liukkaan kelin ajoharjoittelua. 

Seinäjoen ammattikorkeakoulukeskus Framin kehitys on ollut mielenkiintomme kohteena kaiken aikaa. Olemme useaan kertaan olleet tutustumasa eri toimitilojen kehitykseen ja toimintaan. Ihmettelimme  mm. uusimman rakennuksen Frami F:n arkkitehtuuria ja perehdyimme sen seinien sisällä tapahtuvaan opetus- ja tutkimustoimintoihin huhtikuussa 2013. Frami-vierailuihimme liityy aina myös talon ruokapalveluista nauttiminen. Näin saamme samalla tuntumaa nykyopiskelijoiden arkimaailmaan. Kokemuksemme ovat olleet kauttaaltaan myönteisiä.

Framin Deli-ravintolassa nautittiin myös Ruskaliiton 40-vuotiskahvit 1.9.2014  innostavan Marja-Leena Mäkelän kirjavinkkauksen merkeissä.

Törnävän alue

Seinäjoen historialliseen kulttuurimiljööseen kuuluu keskeisesti Törnävän alue. Sen jokainen kaupunkilainen tietää, mutta kuinka moni lähemmin tuntee. Meille oli rikastuttava kokemus tutustua alueeseen asiantuntevan Pekka Siltasen opastuksella. Saimme kuulla sekä Törnävän sairaalan vaiheista että ihailla kaunista puistoaluetta. Sairaalan hoitotoiminnan historiallisista puitteista ja hoitotavoista saimme hyvää mielikuvaa museorakennuksessa.

Suojeluskuntamuseo

Vuosi 2012 aloitettiin tutustumalla Suoleluskunta- ja lottamuseoon, joka kaikille seinäjokisille on tiedossa, mutta ehkä harvojen käytännössä tuntema. Meitä oli runsas joukko  kokemassa Suomen historian vaiheita asiantuntijoiden  kertomana.

Tietoa hyvinvointipalveluista

Olemme osallistuneet useisiin  luentoihin, jotka pyrkivät edistämään ikääntyvien ihmisten hyvinvointia. Ohessa muutamia esimerkkejä yhdistyksemme jäsenille järjestetyistä aiheista:

– Sinfonia-yrityksen palvelut, Seinäjoen kaupungin vanhuspalvelut, Ikäihmisten liikkumisesta, Eläkejärjestöjen esittely, Kaatumisseulaprojekti .

Terveyden ylläpitoon ja edistämiseen liittyivät myös luennot: Silmäsairauksista ja niiden hoidosta sekä Aktiivisuutta aivoille-teema.

Laki- ja perintöasiat koettiin myös ajankohtaisina, kuten Anvian uudet tietoliikennepalvelutkin

Toimintaa seinäjokisten iloksi ja hyödyksi

Yhdistys on  järjestänyt Seinäjoen kaupunginteatterissa kaupunkilaisille näyttäviä muotinäytöksiä, joissa mannekiineina ovat esiintyneet  yhdistyksen tyylikkäät naiset ja komeat miehet. 

Farmari-tapahtuman talkoissa v. 2013 yhdistyksemme jäsenet olivat runsaslukuisina mukana, kuten kartuttivat myös Jouppiska soi- tapahtuman yleisömääriä. Jopa niin että voitimme järjestöjen keskeisen osanottajakilpailun. Saimme palkinnoksi 50 kahvipakettia. Niitä olemme hyödyntäneet  arpajaispalkintoina kahvitilaisuuksissamme.

Lakeuden Ristin päivystykseen jäsenemme ovat osallistuneet joka vuosi yhden viikon ajan syksyisin.

Käpyjä Jouppikselta

Kuinkahan satunnainen lenkkeilijä pohti näkemäänsä, kun joukko naisia muovipusseineen kyykki Jouppiskan kuntopolkujen varsilla keräillen käpyjä. – Ei oltu palailtu lapsuuden käpylehmileikkeihin. Osallistuttiin Hannu Salon vetämään paljasjalkareittikamppanjaan. Miehetkin olivat mukana rakentamassa laatikoita kävyille. Osallistuimme myös useamman kerran Luontotalon rakentamistalkoisiin.

Kunnon ylläpitoa 

Tuo edellä kerrottu on osa elämyksellistä kuntoilua. Liikuntagurumme Raimo Huilla on kannustanut meitä mitä monipuolisempiin kunnon kohentamiskeinoihin. Vuodesta 1997 aloitetut  keskiviikkolenkit ja uinnit sekä  v:sta 2008 kuntosalitreenit Lintuviidan koululla ovat kasvattaneet ja ylläpitäneet paitsi fyysistä kuntoa myös sosiaalista yhteishenkeä. Keskiviikkoisin liikuntatalolle on kokoontunut 15 -20 reippailijan joukko. Reitin kohde määräytyy houkuttelevan kahvipaikan, välillä taidenäyttelyn yms. kohteen mukaan. Kuntosali jopa ylitäyttyy innokkaista kunnonhoitajista.

Erikoisesti ulkoilunautintoa tarjoavat Jouppilanvuoren esteettömän kuntoradan elämysreitin vuosittaiset tapahtumat. Paitsi  että kierrämme suurella joukolla radan erityiskohteita, joudumme myös osallistumaan radanvarsitehtäviin. Lopussa odottaa yhdistyksen tarjoama makkara- ja mehutarjoilu kodalla.

Uusia kuntoilumuotoja  kokeiltiin 2012 Kuortaneen matkallamme. Syksyn alkajaisiksi opettelimme Kuortaneen Golf-seuran edustajien opastamina golfin saloja. 

Toinen uusi harrasteidea on keilailu, johon on saatu tutustua  yhteisillä käynneillä           Seinäjoen Keilahalliin. Siellä järjestettiin myös opastettu harjoittelu.

Teatteria, musiikkia ja taidetta

Kulttuurin monipuolinen tarjoaminen on toimintamme yksi kulmakivi. Olemme pyrkineet tuomaan ohjelmaamme sekä paikallista että valtakunnalista jopa kansainvälistä kulttuuritarjontaa.

Olemme nauttineet Ilvesjoella isänpäivänä 2013 Jalasjärven nuorisoseuran esittämästä Maalaiskomediasta ja väliajalla tarjotuista maukkaista isänpäiväkakkukahveista.  Edellisestä innostuneina osallistuimme tammikuussa 2015 Lapuan nuorisoseuran hulvattoman Kvartetti-nimisen näytelmän nautiskeluun.

Suomen laitosteattereita olemme pyrkineet käyttämään monipuolisesti. Olemme vierailleet viisivuotiskaudella Oulun, Porin, Kokkolan, Vaasan , Tampereen sekä tietysti Seinäjoen teattereissa. Historiallisinta varmaan oli, kun puheenjohtajamme varmisti meille loppuunmyydyn ”Hiljaisten siltojen”näkemismahdollisuuden varaamalla yhdistykselle Seinäjoen  kaupunginteatterin koko näytöksen. Pikku näyttämöhän täyttyi  jäsenistöstämme viimeistä paikkaa myöten.

Musiikki on ollut monella tavalla viime vuosien ohjelmassa sekä kotimaassa että ulkomailla. Tutuksi ovat tulleet mm. Lahden Sibelius-sali ja uusi Musiikkitalo Helsingissä, jonne osallistujien runsauden takia tehtiin kaksi matkaa. Ohjelmaan kuului musiikkitalon esittely ja konsertti. Kahdella matkalla on käyty Tallinnassakin nauttimassa Mustalaisruhtinattaresta ja Oopperan kummituksesta. Tamperetalolle matkasimme helmikuussa 2015 kahdella linja-autolla katsomaan Nabuccoa.

Koti-Seinäjoella koimme oopperan Ryöstö Lakeurelta.

Kotoista ohjelmailoa tarjoavat omat taitavat ohjelmansuorittajamme sekä tapaamisissamme että juhlissamme.

Taidenäyttelyistä esille nousevat erityisesti  taiteilija Soile Yli-Mäyryn omakohtainen värikäs näyttelynsä esittely Kuortaneen matkallamme sekä  Laila Pullisen 80-vuotisnäyttely Vaasassa Kuntsin modernin taiteen museossa. Seinäjoen taidehallin ajankohtaisia näyttelyjä seuraamme suuntaamalla usein kuntoilureittimme kohti Taidehallia.

Tutustutaan maakuntaan 

Kun lähdemme maakuntaan, tärkeä pohdinta on, montako linja-autoa tarvitaan vai toteutetaanko kahtena eri reissuna. Molemmat on hyviksi todettuja toteutusmuotoja. Näistä keskeisimpiä esimerkkejä ovat sokkomatkamme, joiden kohteen tietää vain kulloinenkin organisoija.

Viisivuotiskaudellamme matkoja on tehty mm. v. 2010 Isonkyrön suuntaan. Vierailimme Isonkyrön historiallisessa kirkossa , Orisbergissä sekä piipahdimme Napuen taistelupaikalla. Retkemme päätimme Jurvan kirkkoon.

 Kotimaamme tärkeitä vaiheita koimme myös Ilmajoki-Kauhajoki-Jurva-reitillä. Kauhajoen sotamuseo ja eduskuntamuseo, sota-aikainen eduskunnan istuntopaikka Kauhajoen lukiolla, kertoivat elävästi Suomen kohtalonhetkistä. 

Seuraava sokkoretkemme Kauhava-Evijärvi-reitillä jatkoi edelleen tutustumista  Suomen historiaan. Evijärvellä vietimme pitkän tovin mm. Jääkärimuseossa. Kauhavalla tutustuimme mm. Iisakki Järvenpään puukkotehtaaseen ja katselimme viimeisiä vuosiaan toimivaa Kauhavan Lentosotakoulua.

”Seinäjoki tutuksi”- aiheinen kotiseuturetki v. 2013  kiersi  oppaiden kanssa ensin Seinäjokea ja sen uusia asuntoalueita.  Matkaa jatkettiin Varrashovissa nautitun ruokailun jälkeen Halkosaaren kautta Kitinojan kirkkoon.

Aihetta jatkettiin seuraavana keväänä tutustumalla Peräseinäjoen ja Ilmajoen kulttuuri- ja yrityskohteisiin.

Ilmajoen jokimaisemiin ja jokivarren historiaan on tutustuttu kaksikin kertaa tarkastelukauden ajalla jokilaivaristeilyllä Jussin jokisaunoille. Perillä on tietysti nautittu pöydän paikallisista antimista.

Ilmajoella Etelä-Pohjanmaan opiston esittely 2010  ja sen toistasatainen kulttuuriperinne antoi näkymää vapaan sivistystyön ja eteläpohjalaisen kasvatus- ja kuttuurityön tulevaisuusnäkymiin lähialueella.

Erityisen hienon kokemuksen  saimme kahden bussilastillisen voimin elokuussa 2014 retkellämme Alahärmän Hunurinjärvelle. Paikan  erikoislaatuinen  ja uskalias toteutus luo uskoa pohjalaiseen yrittäjähenkeen. 

Matkataan maailmalle

Aikaisempien Skandinavian ja Balttian matkojen jatkona ohjelmaamme on tullut kevätretket Keski-Eurooppaan. Historialliseksi kokemukseksi varmaan matkailijoille tuli yhdistyksen matka Brysseliin, jossa erityisesti tutustuttiin EU-parlamenttiin. Luonnonvoimat kun järjesti tulivuorenpurkauksen Islannissa tupruttamaan esteitä lentoliikenteelle. Niinpä retkeläisemme saivat lisäaikaa kotiinpaluulle . Se toteutettiin maitse ja meriteitse . Kaikki kuitenkin sujui ammattitaitoisten järjestäjien toimesta turvallisesti.

Seuraavana keväänä 2011 nautittiin historiallisen Prahan nähtävyyksistä. 

Puolan vanha pääkaupunki Krakova historiallisene paikkoineen , suolakaivoksineen ja suomalaisille urheiluhenkisille tuttuun Zakopaneen tutustuminen oli valtava kokemus 2012. 

Budapestin matkalle keväällä 2013 oli halukkaita kahden matkan verran. Kaupungin historialliset Tonavan ylittävät sillat tulivat päivittäin tutuiksi matkoillamme. Tonavan mutkan jylhät maisemat piirtyivät mielikuviimme.

Keväällä 2014 ulkomaanmatka jäi toteuttamatta Ruskaliiton Tukholmanristeilyn takia, mutta kevätmatkoja jatketaan 2015 Kroatianmatkalla.

Yhdistyksen talous

Yhdistyksemme on taloudellisesti itsenäinen. Jäsenmaksu, viime vuosina 10€ jäseneltä, muodostaa pohjan taloudelle. Sillä maksamme hallinnolliset kulut sekä liitolle jäsenmäärän mukaisen maksun. Liitto antaa myös toiminta-avustusta jäsenjärjestöille. Muita avustuksia yhdistys ei saa.

 Omalla aktiivisuudella, esim arpajaisilla, voimme kartuttaa käyttövarojamme.

Kökkätyöläisemme Farmari-tapahtumassa tuottivat yhdistyksen kassaan sievoisen summan,  samoin muotinäytösten pääsylipputulot.

Luennoitsijoiden ja tutustumiskäyntien kautta olemme saaneet apua mm. kyseisten tilaisuuksien kahvituksiin. 

Retket ja matkat järjestetään aina omakustannushintaan. Todettakoon, että sähköinen tiedottaminen on huomattavasti vähentänyt postikuluja.

Yhdistyksen toimihenkilöt

Yhdistyksen toimhenkilöt ovat sitoutuneet tehtäviinsä lujasti. Siksipä keskeisimpiä tehtäviä on hoidettu pitkäjänteisesti.

 Puheenjohtajina ovat toimineet 20-vuotisen toimintamme aikana: 

Reino Kokko, 1990-1995, Ilmo Laakkonen 1995-2008 ,  Jorma Jouppila vuodesta 2008 lähtien

Varapuheenjohtajina  : Ilmo Laakkonen , Reino Kokko, Raimo Soivuori ja Hilkka Mustajärvi 

Sihteerin tehtäviä ovat hoitaneet : Sirkka-Liisa Kokko, Ilmo Laakkonen Raimo Huilla,/   Juhani Österholm ja Lilli Keski-Nisula

Rahastonhoito on ollut Pentti Visurin käsissä 1990-2007 ja vuodesta 2007 eteenpäin Lilli Keski-Nisulan hoidossa.

Varsin monia kokemuksia rikkaampina voimme nyt taas katsella tulevaisuuteen. Uskomme, että tämä elämänasenteeltaan aktiivinen ja iloinen, toistemme seurasta voimaa saava joukkomme tulee edelleen keksimään uusia haasteita ja antoisia toimintamuotoja elämäämme. 20-vuotishistoriikin sanoin ;tästä on hyvä jatkaa eteenpäin.

Seinäjoella 7.4.2015

Lilli Keski-Nisula                                Elsa Boisman-Lehto

Sihteeri/taloudenhoitaja                    Hallituksen jäsen