Kroatian matka 10.-15.4.2024

Kaksikymmentäkahdeksan iloista ruskalaista lähti Seinäjoelta matkalle Kroatiaan. Reppuun oli pakattu kesäisten vaatteiden lisäksi paljon odotuksia mukavasta matkasta. Markku oli Helinin matkatoimiston kanssa suunnitellut matkan ja Markku toimi tiedottajanamme matkan aikana. Lehtosen bussilla matkustimme turvallisesti Helsinkiin. Lento lähti 10.30 ja perillä olimme n. kolmen tunnin kuluttua. Saavuimme lämpimään alkukesään, mutta palasimme meidän talviaikaan eli tunnin taaksepäin. Dubrovnikin lentokenttä on pieni ja rauhallinen vielä tähän aikaan vuodesta, koska varsinainen turistiaika alkaa vasta kesäkuussa. Kentällä meitä odotti hymyilevä nuori nainen, oppaamme Silvia (ei Ruotsista) vaan Slovakiasta kotoisin. Hän oli opiskellut suomenkieltä Unkarin yliopistossa ja viettänyt n. neljä vuotta pätkittäin Suomessa. Häneltä suomenkieli taittui todella hyvin ja sujuvasti. Muutenkin hän oli aivan mahtava opas meille. Siitä kyllä muistimme antaa hänelle positiivista palautetta. Ilta alkoi jo hämärtää kun saavuimme perille. Hotellilla saimme avaimet huoneisiimme ja pikapikaa menimme illaliselle hotellin ravintolaan. Samassa ravintolassa söimme aamiaisen ja illallisen joka päivä. Ruoka oli hyvää ja monipuolista koko ajan. Kyllä uni maittoi ruskalaisille ruokailun ja monituntisen matkan jälkeen.

Torstaina 11.4. Aurinko helotti pilvettömältä taivaalta, kuten kaikkina muinakin päivinä. Lähdimme kaupunkikierrokselle vanhaankaupunkiin, jonne oli matkaa n. 4 km. Samalla bussilla ja saman kuljettajan kuljettamana teimme kaikki retket. Perillä meitä odotti englanninkielinen opas Carmen (oppaat Carmen ja Sylvia = itselle muissääntönä hieno valssi Carmen Sylva) joka kertoi Dubrovnikin historiasta ym. ja Silvia suomensi tarinat meille. Kerrottavaa sieltä riitti n. kahdeksi tunniksi samalla kun kiersimme kalkkikivirakennuksia, muurien sisälle rakennetussa kaupungissa. Kroatian sodassa 1991-1992 Jugoslavian armeija mm. Bosnian serbien avustuksella oli tulittanut keskiaikaista kaupunkia niin että 75 % kaupungista tuhoutui. Serbeille piiritys oli tilaisuus tuhota Kroatian matkailuelinkeino ja tärkeä historiallinen kulttuurisymboli. Kroaatit käyttivät sitä saadakseen ulkomailta apua Unecko kohteen pelastamiseksi. Vanhakaupunki on sodan jälkeen uudelleen rakennettu ja korjattu. Siellä on useita katolisia kirkkoja mm. Pyhän Blasiuksen kirkko. Hän oli piispa, joka suojeli kaupunkia. Siellä on myös useita babisti- ja ordodoksikirkkoja ja yksi synakoga sekä dominikaani-, fransiskaani- ja jesuiittaluostarit. Kaupungin muurin harjalle voi mennä kävelemään n. kahden km pituista reittiä. Jotkut ruskalaiset kävivät sen kiertämässä ja ihailemassa kauniita näkymiä. Tällä linnoituksella on kuvattu Game of Thornes sarjaa. Vanhassa kaupungissa on runsaasti pikkuputiikkeja, ravintoloita ja kahviloita pääkadun ja kapeitten pikkukujien varrella. Ensimmäinen apteekki avattiin täällä vuonna 1317 ja se on kolmanneksi vanhin koko maailmassa. Sieltä sai ostaa voidetta, joka nuorentaa kymmenellä vuodella. Jotkut kävivät tietenkin ostamassa sitä tuliaiseksi jollekin tietylle tarpeesee, ei itselle kukaan.

Perjantai 12.4. Opas kertoi, että lämmintä on luvassa lähes 30 astetta. Suuntana meillä on Bosnia ja Hertsegovina, jonne matkaa 140-150 km. Rajanylitys Neum nimisessä pikkukaupungissa jossa oli passintarkastus. Matkalla taas ihailtiin huikeita maisemia ja vähän väliä varoiteltiin liikennemerkeillä villisioista, joita onneksi emme tavanneet. Kroatian puolella tiet ovat hyväkuntoisia ja hyvin merkittyjä. Tie on tehty paikkapaikoin puhkaisemalla vuori, joten tunneleita, välillä pitkiäkin ja hienosti valaistuja oli useita. Dinar vuoristo kohoaa Adrianmeren itäpuolella yli 600 km:n vuoristojonona ja siis myös Kroatian ja Bosnia ja Hertsegovinan alueella. Mostarin historiallisessa kaupungissa meitä odotti paikallinen opas Alen, joka kertoi mm. vanhasta kuuluisasta sillasta, joka on myös Unecon maailmanperintökohde. Silta on korkeimmalta kohdalta 21 metriä ja sieltä jotkut huimapäät hyppäävät alla virtaavaan jokeen, jossa syvyys tällä kohdalla on n. 8 metriä. Tämä silta, kuin myös katu Mostarin kaupungissa ovat päällystetyt sileiksi hioutuneilla mukulakivillä. Mostarin vanhassa kaupungissa oli myös lukuisia pikkuputiikkeja, joissa myytiin käsintehtyjä koruja, käsitöitä ja kupariesineitä. Kadun varrella oli myös kahviloita ja ravintoloita. Matkalla saimme tutustua Dubrovnikin uuteen siltaan, joka on 2,4 km pitkä ja 55 m korkea. Silta on valmistunut 7/2022 ja se muistuttaa Rovaniemen Jätkänkynttilää valoineen ja vaijeriköysimuodostelmineen. Oppaan mukaan siltaa kutsutaankin siellä ”Rovaniemen sillaksi”. Kroatiassa on rannikkoviivaa n. 4000 km ja runsaasti saaria, joissa suurimmissa on asutusta.

Lauantai oli omatoimipäivä. Silloin sai tutustua lähiympäristöön tai lähteä vaikka bussilla vanhaankaupunkiin. Dubrovnikin kaupungissa on hyvin siistiä, kadut tasaisia ja paljon erilaisia istutuksia. Sitä kutsutaankin ”Adrianmeren helmeksi”. Siellä on myös runsaasti tajolla apartment vuokra-asuntoja.

Sunnuntai 14.4. Retki Cavtatin pikkukaupunkiin. Siellä tutustumista käveleskellen rantamaisemissa ja shoppaillen. Merivesi Kroatiassa on hyvin kirkasta ja puhdasta, oppaan mukaan se johtuu siitä ettei alueella ole isoja teollisuuslaitoksia jotka saastuttaisivat vettä. Sieltä ajeltiin maaseutumaisemia ihaillen. Välillä ajelimme vuoriteitä ja laaksoja, joissa voi nähdä taajamia, valkoisia kalkkikivitaloja punasine tiilikattoineen, pieniä tai vähän isompiakin viiniviljelmiä, oliivi-, viikuna- ja appelsiinipuita sekä simpukka- ja osteriviljelmiä. Puusto vuorenrinteillä on pääasiassa erilaisia mäntyjä ja sypressejä, joita tällä alueella on runsaasti. Tarina kertoi, että entisaikaan sulhasen piti istuttaa 50 sypressiä ennenkuin meni naimisiin. Yhdessä näistä pikkukylistä oli viinitila, johon tutustuimme. Kaunis kansallispukuinen nainen tarjoili meille tervetuliaisliköörin ja pikkukupillisen viikunoita ja karamellisoituja sitrushedelmien kuoripaloja, jotka olivat kuin marmelaadikarkkeja. Viinitilan nuori omistaja kertoi perhetilan historiasta ja viininviljelystä. Saimme maistella kolmea viiniä heidän viidestä valmisteestaan ja napostella samalla juustoa ja suolakeksejä. Tämän jälkeen tutustuimme lampaan- ja vuohenvillasta valmistettavan langan valmistukseen sekä niistä tehtyihin tuotteisiin. Tämä oli ihanan idyllinen metsäpuisto kohde ja lopuksi meille tarjottiin pikkusuolaista viineineen kauniissa paviljonkimiljöössä. Tilalla valmistetaan viinin lisäksi oliiviöljyä, jota saimme myös ostaa viinin lisäksi tuliaisiksi. Päivän päätteeksi tutustuimme vanhaan myllyyn, jossa toimintaa selitettiin ja näytettiin ihan konkreettisesti kuinka maissinjyvästä jauhettiin jauhoa. Olihan antoisa päivä!

Maanantaiaamuna alkoi sitten kotimatka. Opas saatteli meidät lentokentän turvatarkastukseen asti jossa toivoteltiin hyvää matkaa ja hyvää kevättä ja kesää puolin ja toisin. Helsingissä meitä odotti Lehtosen bussi tuttuine kuljettajineen ja kotimatka alkoi. Matka oli mahtava, siitä kiitos Markulle ja kaikille mukana olleille.

Mukavaa matkaa muistellen tämän kertomuksen laati Arja-Liisa

Ruskalaiset Dubrovnikin lentokentällä, kuva: Asko Ranta-aho
Dubrovnikin vanhakaupunki
Vanhankaupungin kapeilla kujilla
Vanhankaupungin kapeilla kujilla
Kaupunkinäkymä
Dubrovnikin satama
Mostarin vanha silta
Mostar
Mostar
”Rovaniemen silta”